Media

Tästä osasta löydät Mikael Saarisen lehti- ja televisiohaastatteluita. Ohessa on myös Mikael Saarisen itse kirjoittamia tunneosaamiseen ja elokuviin liittyviä lehtikirjoituksia. Myös kaikki Mikael Saarisen tunneosaamista käsittelevät kirjat on esitelty tässä osiossa.


Telma 3/2014 Turvattomasti valkokankailla

Turvallisuus ei ole elokuvan näkökulmasta kovinkaan kiinnostavaa. Tilanne, jossa kaikki tapahtuu odotusten ja standardien mukaisesti, kenellekään ei satu mitään ja kaikki tuntevat vain myönteisiä tunteita, ei toteudu edes pikkulasten Teletappi-maassa. Draama vaatii nimensä mukaisesti toimintaa.Ihmisenä olo tarjoaa loppumattoman lähteen turvallisuuden koettelemiselle. Jokainen meistä joutuu taistelemaan koko elämänsä ajan erilaisia turvattomuuden lähteitä vastaan. Näistä keskeisimmät liittyvät suurimmalla osalla meillä suomalaisista perusturvan ja hyvinvoinnin sijasta ihmissuhteisiin ja itsensä toteuttamisen haasteisiin.
Maailmankuvan laajentamiseen suosittelen iranilaista elokuvaa Nader ja Simin: ero (2011). Eksoottisuuden lisäksi aiheena on sopivasti sukupuolten tasa-arvoisuus. Kotimaisista julkaisuista tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta liputtaa Dome Karukosken Leijonasydän (2013), jossa ennakkoluuloinen skinhead muuttaa arvomaailmaansa tyttöystänsä värillisen pojan kautta. Rotuteemaa tuovat esiin myös amerikkalaiset suurtuotannot Butler  (2013) ja hurja orjakuvaus 12 Years a Slave (2013).
Vähemmän rankka ihmiselämän kummallisuuden kuvaus on juuri julkaistu Rauni Molbergin mainio TV-elokuva Siunattu hulluus (vuodelta 1975), jossa Rummukaisen veljekset oppivat sietämään erilaista veljeään ja ympäröivä yhteisö Rummukaisia heidän uskaltauduttuaan ulos torpastaan. Erilaisuutta ja tasa-arvoa (paitsi ilkeiden noitien) ylistää myös yksi kaikkien aikojen klassikko eli Ihmemaa Oz, josta on tällä hetkellä tarjolla jopa kaksi erilaista versiota.

Lehti luettavissa tästä

 

takaisin ylös


Klovni heitti veivin

Sana 4.9.2014
(toim. Janne Villa)

Rakastetun näyttelijän Robin Williamsin itsemurha pysähdytti hänen elokuviensa ystävät. Miksi niin moni viihdyttäjä ja koomikko kärsii masennuksesta? Onko hauskuuttajan rooli liian raskas?

Hirttääkö vitsiniekan rooli päälle 
Moni Robin Williamsin ystävä sanoi, ettei tuntenut näyttelijän haavoittuvaa ja herkkää puolta, Mikael Saarinen kertoo.  – Tämä tarkoittaa usein sitä, että ihmisen on täytynyt leikata psyykestään palasia pois. Jos ihminen kokee klovnin roolin psyykeään suojaavaksi, siitä ei pääse eroon kuin kohtaamalla omat kipupisteensä. Joillakin nämä klovnin rooli jää päälle. – Jokainen tunnistaa kaveriporukan vitsiniekat, jotka ovat jumiutuneet siihen, että heillä on aina kova meno päällä, vaikka he olisivat kuinka ahdistuneita, masentuneita ja itkuherkkiä. On myös näyttelijöitä, jotka ovat samaistuneet siihen, että heidän elämänsä on suurta draamaa ja kärsimystä.
Viihdyttäjällä ei ole ehkä mahdollisuutta kysyä, mitä hän haluaisi oikeasti olla. Vitsiniekalta kysytään hyviä vitsejä, eikä sitä miten hänellä menee.
– Jos ihminen samaistuu siihen, että hän on se hauska mies, hän saattaa etääntyä persoonansa muista puolista. Rooli jää päälle ja hirttää kiinni. Jos tällaista sisäistä taistelua joutuu käymään vuosikymmeniä, se on todella kuluttavaa. – Naurun, komiikan ja myönteisyyden voima on mahtava, mutta persoona ei ole ehyt, ellei ihminen kykene integroimaan siihen myös kärsiviä puoliaan. Mikael Saarinen viittaa Juice Leskisen kappaleeseen Klovni heittää veivin. Siinä kiteytyy se vaara, joka kohdistuu jäykäksi ja kapeaksi jääviin, suojaaviin roolimalleihin. ”Mä taivalsin toisten vaattein ja toisten leivin, pellen kaikki tahtoi siivelleen. Mä kyllästyin siihen kaikkeen, nyt heitän veivin, ja kahlaan kauas mereen ikuiseen.” Tunteet antavat arvokasta tietoa Robin Williamsin addiktioista, kuten päihdeongelmasta, tiedettiin, mutta masentunut puoli pysyi melko piilossa.
Masennus on Suomessa yleinen sairaus. Masentuneiden asiakkaiden kanssa psykoterapeutti Mikael Saarinen lähtee tutkimaan sitä, mihin suuntaan ihminen haluaa elämässään kulkea. – Oman unelman realisointi on usein tosi vaikeaa. Monen vastaus oman elämän suunnasta on kuin terveyslehden kannesta: haluan olla sporttinen ja syödä terveellisesti...  Moni on tyytymätön omaan tilaansa ja kokeilee kaikenlaisia keinoja, esimerkiksi kulutushysteriaa, sen sijaan että pysähtyisi ja rauhoittuisi. – Tunteet ovat meille aina arvokasta informaatiota, jota pitäisi osata käyttää. Kannattaa kysyä, mistä tämä tunteeni kertoo ja mikä on sen tarkoitus, eikä lääkitä tunteita pois tai alkaa vaikkapa oman elämänsä klovniksi, neuvoo Mikael Saarinen

 

takaisin ylös


sensitiva_logo
arkisto etusivu yhteystiedot